Klassisen ja jazz-musiikin harmonioiden yhtäläisyyksistä
Tämän taulukon esittämiin yksinkertaistettuhin yhteenvetoihin voidaan suhtautua kriittisesti, onhan esim. modaalista musiikkia ollut paljon kansojen musiikeissa ja on edelleen. Taulukko lienee kuitenkin suuntaa-antava ja osoittaa jazz- ja muun länsimaisen musiikin läheistä suhdetta.
On tärkeää harjoitella nuottien lukemiseen liittyviä ilmiötä ennen varsinaista nuotinlukua, ihan niinkuin kirjaimia ja sanojakin harjoitellaan ennen lukemaan oppimista. Samalla kun opetellaan nuotteja, niin edelleen lauletaan, imitoidaan, soitetaan korvalla ja sävelletään. Lukemaan oppiminen on kokonaisuus, taitojen yhdistelmä.
Nuottien kirjoittaminen on yksi tapa oppia lukemaan nuotteja. Voidaan aloittaa musiikillisten ilmiöiden hahmottaminen korvakuulolta soittamisella tai matkimisella, jonka jälkeen voi jatkaa graafisella notaatiolla ennen nuotteja. Esimerkiksi tehtävänä kirjoittaa muistiin se mitä juuri on soitettu. Muistiinpano voi toimia myös oppilaan omana kotiläksynä samalla. Oppilasta kannattaa pyytää keksimään oma kappale kotona ja kirjoittamaan se samalla tavalla "muistiin".
Kun oppilas tuntee asteikkoja, siirretään graafinen muoto nuoteille. Opettaja voi auttaa tässä esittämällä yksityiskohtaisia kysymyksiä kustakin tilanteesta: meneekö melodia ylös vai alas? Onko kyseessä hyppy vai astekulku? Lopuksi voi vielä erotella, onko hyppy (intervalli) laadultaan suuri/pieni? Asteiden hahmottaminen ja muistaminen on tärkeässä roolissa tässä.On tärkeää harjoitella nuottien lukemiseen liittyviä ilmiötä ennen varsinaista nuotinlukua, ihan niinkuin kirjaimia ja sanojakin harjoitellaan ennen lukemaan oppimista. Samalla kun opetellaan nuotteja, niin edelleen lauletaan, imitoidaan, soitetaan korvalla ja sävelletään. Lukemaan oppiminen on kokonaisuus, taitojen yhdistelmä.
Nuottien kirjoittaminen on yksi tapa oppia lukemaan nuotteja. Voidaan aloittaa musiikillisten ilmiöiden hahmottaminen korvakuulolta soittamisella tai matkimisella, jonka jälkeen voi jatkaa graafisella notaatiolla ennen nuotteja. Esimerkiksi tehtävänä kirjoittaa muistiin se mitä juuri on soitettu. Muistiinpano voi toimia myös oppilaan omana kotiläksynä samalla. Oppilasta kannattaa pyytää keksimään oma kappale kotona ja kirjoittamaan se samalla tavalla "muistiin".
Kun oppilas tuntee asteikkoja, siirretään graafinen muoto nuoteille. Opettaja voi auttaa tässä esittämällä yksityiskohtaisia kysymyksiä kustakin tilanteesta: meneekö melodia ylös vai alas? Onko kyseessä hyppy vai astekulku? Lopuksi voi vielä erotella, onko hyppy (intervalli) laadultaan suuri/pieni? Asteiden hahmottaminen ja muistaminen on tärkeässä roolissa tässä.
Tämän suuntaa-antavan yhteenvedon esittämien asioiden huomaaminen herättää miettimään, miksi "klassista" (eli "taidemusiikkia") ja jazz-musiikkia pidetään niin erilaisina musiikin lajeina. Jazz on harmonisesti tavallaan tiivistelmä monista klassisen musiikin harmonian ominaisuuksista. Miksei tämän länsimaisen, kreikkalaista alkuperää olevan musiikkijärjestelmän perusasioita voitaisi opettaa kaikille yhteisesti samalla tavalla? Erikoistuminen jazziin tai klassiseen musiikkiinhan tapahtuu sitten, kun aletaan tulla niitä erottaviin piirteisiin. Kuitenkin niin konserttipianistin kuin jazz-basistinkin olisi syytä tietää, mistä heidän edustamansa musiikki on peräisin.
herättää miettimään, miksi "klassista" (eli "taidemusiikkia") ja jazz-musiikkia pidetään niin erilaisina musiikin lajeina. Jazz on harmonisesti tavallaan tiivistelmä monista klassisen musiikin harmonian ominaisuuksista. Miksei tämän länsimaisen, kreikkalaista alkuperää olevan musiikkijärjestelmän perusasioita voitaisi opettaa kaikille yhteisesti samalla tavalla? Erikoistuminen jazziin tai klassiseen musiikkiinhan tapahtuu sitten, kun aletaan tulla niitä erottaviin piirteisiin. Kuitenkin niin konserttipianistin kuin jazz-basistinkin olisi syytä tietää, mistä heidän edustamansa musiikki on peräisin.
Nettles ja Graf esittävät kirjassaan seuraavanlaisen koosteen:
Taulukko 1. Jazz-musiikki on ottanut vaikutteita klassisen musiikin aikakausilta
Jazz-musiikin piirre
Millä aikakaudella käytössä
Modaalisuus
Keskiaika – renessanssi
Duuri-molli –tonaliteetti, sekvenssit, kvinttiympyrä, neliääninen harmonia
Barokki
Päätehojen painotus,
dominanttiseptimisointu
Klassisimi
Ei-dominanttipainoitteinen harmonia, septimi- ja noonisoinnut, kromatismi, kromaattiset dominantit, dimiseptimisointu
Romantiikka
Epätavallisten asteikkojen käyttö (pentatoninen, kokosävelasteikko), 11-ja 13-soinnut, pysyvät rakenteet (esim. soinnuissa), modaalisuus, parallel¬lismi, epäsäännölliset fraasit jne.
Impressionismi
Ei-diatoniset systeemit, ei-funktionaaliset soinnut, atonaaliset elementit, klusterit, kvartti- ja kvinttiharmonia
Tämän päivän (taide)musiikki
Contemporary
Find more information about Jyrki Tennis @ https://medium.com/@jyrkitenni1?source=footer_card